1. |
Arvanlyöjä
03:50
|
|||
|
Ihmiseltä aina onni sulkee lymysoppiaan.
Arvanlyöjä alinomaa ravistelee noppiaan.
Särmät ovat terävät, joka tahko painotettu
ettei vieri voittoa ja tappio on vain otettu.
Kun kolme arpaa vierähtää
päällesi ja murskaa luusi,
silmäluku kaikkiin jää:
kaikkiin sama, kuusi.
Hirtettyjä kääntyy esiin hirtettyjen keralla.
Astelemme arvanlyöjän vihreällä veralla.
Kortteja tai kuutioita, kynsilleen saa kummaltakin.
Katso: löytyy torahampaat suusta lahjahummaltakin.
Kun kolme arpaa vierähtää
päällesi ja murskaa luusi,
silmäluku kaikkiin jää:
kaikkiin sama, kuusi.
|
||||
2. |
Istuin kerran
03:55
|
|||
|
Istuin kerran aatoksissa
lasini pohjaa tuijottaen
tiedä, olinko juovuksissa
kuin sain eteeni hahmon sen
Tuntenut en kasvojaan
katseensa kaukainen kylmäsi mua
viittansa valkoinen
lokaan oli laonnut
Kysyi, "muistatko minua
aikoja sitten tunsin jo sun
Katselin kun pellavapäänä
kärpäsiltä siipiä nyit
Kerroin että kaikesta täällä
jälki jäi, mitä teit
Kasvoit, vartuit kantajani
kolusit, kuljit tiettömät tiet
Se oli muuan kesäinen yö
kun lammen rannassa lystiä löit;
silloin kerroit, että jos lähdenkin
niin tuskin mua ikävöit"
Istuin kerran aatoksissa
lasini pohjaa tuijottaen
kun eteeni sain muukalaisen,
omantuntoni harhailleen
Se saattoi mut krouvin portista ulos
totes: "nyt yhtämatkaa tiemmme käy"
pätihän se aina siihen asti
kunnes saavuimme seuraavaan risteykseen
|
||||
3. |
Yksiöinen
03:31
|
|||
|
ilta sinisyyttään hehkuva
syliinsä sulkenut on
päivänvaloa karttavan kansan
kuin kangastuksina
viekoitellen tanssivat
kutsuvat mukaansa
huolta vailla, hullun lailla
yllä kelvotonta rihkamaa
jota hämärässä kullaksi luulee
kadulla tuulee
siispä suojaan
kun pimeys meitä yhä ymmärtää
käärmeöljyä
avoimeen haavaan
oireet lieventyy
mutta sairaus sen kun pahenee
käärmeöljyä
avoimeen haavaan
puoskarin rohto
kuuri yksiöiseksi jääköön
aamu keltaisuuttaan tihkuva
sumean pään yllä pilkkaa
ivallista valoaan karttavaa kansaa
kuin pakenevina varjoina
raskaasti laahustaa
pysykää loitolla
raskas taakka, kotiin saakka
yllä kauhtunutta kangasta
kertoo tarinaa korutonta
liian monta kertaa
lupaus rikottu on
käärmeöljyä
avoimeen haavaan
oireet lieventyy
mutta sairaus sen kun pahenee
käärmeöljyä
avoimeen haavaan
puoskarin rohto
kuuri yksiöiseksi jääköön
kulku kumarassa etenee
askeleet silti varovasti ylpeilee
ei koskaan, ei enää koskaan
ei ainaakan ennen seuraavaa kertaa
käärmeöljyä
avoimeen haavaan
oireet lieventyy
mutta sairaus sen kun pahenee
käärmeöljyä
avoimeen haavaan
puoskarin rohto
kuuri yksiöiseksi jääköön
|
||||
Tuohikuu Tampere, Finland
Milja Paananen: vocals
Jussi Kaakkolammi: guitars, vocals
Marleena Rosengren: violin, keyboards
Jesse Sivén: contrabass, jew's harp
Lassi Hakala: drums, percussions
If you like Tuohikuu, you may also like:
The latest from the UK’s Chris Brain is a gorgeously wrought album of tender acoustic folk music.
go to album
We are only Sound
by Lucy Farrell
The long-time composer's debut folk album has exuberant and meditative moments.
go to album
I Need to Start a Garden
by Haley Heynderickx
featured on Bandcamp Radio Apr 10, 2018
go to album
The latest album by Phill Reynolds, a project of Italian singer Silva Martino Cantele, takes listeners on an Americana-fueled musical ride.
go to album
A Sudden Nowhere
by Phill Reynolds
More smoky, melancholy folk from Italian singer-songwriter Phill Reynolds, laced with elements of Americana, country, and the blues.
go to album
Prologue: The Farmer's Daughter EP
by We Are Baker
Baker is a new project from childhood pals Mishal Moore & Richard Cortez with a lo-fi, bluesy n' soulful southern vibe.
go to album
Hilary Parkin Will Kill You
by Hilary Parkin
Hoping the threat in the album title isn't real, because her voice and nostalgic production is such a good listen.
go to album
